Wood working11.10.2011

Koskisen’s plywood products have a small carbon footprint

Leena Haaparanta says that drying of plywood is, in addition to forklift transportation, the biggest energy drain in Koskisen’s Panel Products Industry.

Leena Haaparanta says that drying of plywood is, in addition to forklift transportation, the biggest energy drain in Koskisen’s Panel Products Industry.

Leena Haaparanta carried out her thesis work on the carbon footprint of KoskiCrown and KoskiStandard plywood boards for Koskisen’s Panel Products Industry. The end result was as expected: the New Size plywood boards have a relatively small carbon footprint.

Leena Haaparanta first learned about Koskisen’s plywood products during a summer job.

- In the summer of 2010 I worked at Koskisen’s plywood mill and I was thinking about my thesis topic. Riitta Ahokas suggested determining the carbon footprint of plywood boards, as it would bring considerable added value and a competitive edge to Koskisen’s Panel Products Industry products, recalls Leena.

She explains the carbon footprint in general terms as the burden on the climate caused by a product, activity or service, meaning the amount of greenhouse gases generated during the lifetime of the product or activity. In Koskisen’s case, the assessment was limited to the ‘cradle to gate’ approach, studying the carbon footprint of two selected products, both in terms of their materials and the plywood manufacturing process.

Drying of veneers saps the most energy

- Compiling all the information I needed was the most laborious part of my thesis work, since I had to consult several different sources, Leena explains.

- I had to gather all of the data concerning electricity and steam consumption, as well as information on the additives used in production, such as for surfacing and gluing, separately. I entered the data in the GaBi programme, a carbon-footprint calculation system, and it automatically calculated the amount of greenhouse gases generated by the products.

In the conclusion of her thesis work, Leena says that because Koskisen’s plywood boards are an ecological material, i.e. wood, they have a small carbon footprint. Emissions are generated from the product’s manufacturing process, additives and transportation to the mill.

- Our power plant, which gives us the steam we need in our processes, extensive utilisation of production by-products and integration between the plywood mill and our other production facilities all contribute to reducing Koskisen’s carbon footprint. Drying of plywood is, in addition to forklift transportation, the biggest energy drain in Koskisen’s Panel Products Industry, Leena reiterates.

Comparison challenging

Leena, who will soon graduate from Aalto University’s School of Chemical Technology with a Master’s degree in Forest Product Technology, would further reduce the carbon footprint of Koskisen’s plywood by seeking renewable energy sources for the production process.

She says it is difficult to take a stand on the carbon footprint assessments made by competitors on similar products, as only the owner of the product can know the carbon footprint assessment criteria and their extent. For that reason, the transparency of the calculations is very important when it comes to making comparisons, in order to determine what the final result is based on and thus also to critically assess the significance of the result.


- Koskisen’s uncoated KoskiStandard
plywood boards had a carbon footprint of about 160 and coated KoskiCrown about 230 kg of CO2 equivalent per cubic metre of plywood. In general, these figures are quite good for wood products, Leena sums up.

Koskisen levyteollisuudelle diplomityön tehnyt Leena Haaparanta tutki työssään KoskiCrown ja KoskiStandard –levyjen muodostamaa hiilijalanjälkeä. Työn lopputulos oli odotusten mukainen: New Size –kokoisten vanerilevyjen hiilijalanjälki on suhteellisen pieni. Koskisen vanerituotteet tulivat Leena Haaparannalle tutuksi kesätöiden myötä.

- Työskentelin kesän 2010 Koskisen vaneritehtaalla ja pohdiskelin lopputyöni aihetta. Ahokkaan Riitta ehdotti vanerilevyjen hiilijalanjäljen selvittämistä, sillä se toisi merkittävää lisäarvoa ja kilpailukykyä Koskisen levyteollisuuden tuotteille.

Leenan mukaan hiilijalanjäljellä tarkoitetaan yleensä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Koskisen tapauksessa tarkastelu rajattiin ”kehdosta tehtaan portille” –menetelmällä, jolloin saatiin selvitettyä kahden valitun tuotteen hiilijalanjäljet niin materiaalien kuin vanerin valmistusprosessinkin osalta.

Viilujen kuivaus suurin energiasyöppö

- Diplomityöni työläin vaihe oli kaiken tarvittavan tiedon hankinnassa, sillä ne piti kerätä useista eri lähteistä. Kaikki vanerilevyn valmistusprosessiin liittyvä sähkön- ja höyrynkulutus sekä tuotteiden valmistuksessa käytettävät lisäaineet, kuten pinnoite- ja liimatiedot oli kerättävä erikseen. Tiedot syötettiin hiilijalanjäljen laskentaan tarkoitettuun GaBi-ohjelmaan, joka laski automaattisesti tuotteiden kasvihuonekaasujen määrän.

Diplomityönsä päätelmissä Leena sanoo Koskisen vanerilevyillä olevan ekologisen materiaalin eli puun ansiosta pieni hiilijalanjälki. Päästöt syntyvät tuotteen valmistusprosessista, lisäaineista ja kuljetuksista tehtaalle.

- Oma voimalaitos, josta saadaan prosessissa tarvittava höyry, pitkälle viety tuotannon sivujakeiden hyödyntäminen sekä integraatio vaneritehtaan ja muiden omien tuotantolaitosten välillä pienentävät Koskisen hiilijalanjälkeä. Viilujen kuivaus on puolestaan Koskisen levyteollisuudessa trukkiliikenteen ohella suurin energiasyöppö, Leena Haaparanta tiivistää.

Vertailu vaikeaa

Aalto yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta puutuotetekniikan diplomi-insinööriksi muutaman viikon kuluttua valmistuva Leena kehittäisi Koskisen vanerituotteiden hiilijalanjälkeä etsimällä tuotantoprosessiin energianlähteitä, jotka on valmistettu uusiutuvista energiamuodoista.

- Vanerilevy itsessään on jo niin ekologinen ja kokonaisuudessaan kierrätettävä tuote, että siitä on vaikea pistää paremmaksi. Esimerkiksi muoviin tai metallilevyyn verrattuna puutuotteiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi.

Kilpailijoiden antamiin arvioihin vastaavien tuotteiden hiilijalanjäljestä on Leenan mukaan vaikea ottaa kantaa, sillä hiilijalanjäljen arviointiperusteita ja niiden laajuutta ei voi tietää kukaan muu kuin tuotteen omistaja. Tämän vuoksi vertailun kannalta laskelmien avoimuus on hyvin tärkeää, jotta voidaan selvittää mihin lopullinen tulos perustuu ja näin ollen myös arvioida kriittisesti tuloksen merkitystä.

- Koskisen vanerilevyjen hiilijalanjälki oli pinnoittamattomalle KoskiStandardille noin 160 ja pinnoitetulle KoskiCrownille noin 230 kg CO2-ekvivalenttia vanerikuutiota kohden. Nämä ovat puutuotteille yleisesti ottaen varsin hyvät luvut, Leena toteaa.